Huom! Emme ota vastuuta kenenkään mielenterveydestä, olet täällä siis omalla vastuullasi!
 
ChatPääsivuKalenteriFAQHakuKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätKirjaudu sisäänRekisteröidy

Jaa | 
 

 Univajeen tulpaprojekti

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
univaje



Viestien lukumäärä : 14
Join date : 07.08.2015

ViestiAihe: Univajeen tulpaprojekti   To 02 Maalis 2017, 00:22

Moro!

Mä olen ollut käyttäjänä täällä foorumilla nyt about 1,5(?) vuotta. Liittyessäni aloitin luomaan tulpaa ja mulla oli muistaakseni sille päiväkirjakin, mutta se on aikojen saatossa kadonnut täältä jonnekin. Otin tulpalleni ulkonäön eräästä piirustuksestani ja aloin aktiivisesti forcettamaan sitä enimmäkseen wonderlandissa, mutta myös esimerkiksi vierelleni istumaan sohvalle tmv. Juttu kuitenkin jäi ja unohtui, mutta törmäsin tähän aiheeseen uudelleen ja tulpan luominen (ja miten se on mahdollista) on niin kiinnostavaa, että täällä ollaan taas! Very Happy

Samalla tulpalla mennään, mutta luonteenpiirteet haluan suunnitella uusiksi. Vähän on siitä piirustuksen hahmosta jo ennestään mielikuva, että millainen tyyppi se oikein on, ja ajattelinkin aloittaa alkamalla harjoittamaan visualisointia ja katsomaan, että mihin suuntaan persoonallisuus lähtee itsestään MAHDOLLISESTI muodostumaan. Ei siis mitään käryä, että alkaako mitään tapahtumaan, mutta kokeillaan ja avustetaan sitten tarvittaessa. Teen siitä myöhemmin esittelyn, jos ja kun homma alkaa toimimaan ja mullekin vähän alkaa selkiämään, että millaisesta tyypistä on kyse!

Wonderlandiani olen miettinyt kovasti, että onko se mulla oikein hyvä. Tai siis, kun tulpasta sanotaan, että se ei saisi muistuttaa ketään jo (irl) olemassa olevaa henkilöä, niin voiko wonderland kuitenkin olla jokin oikean elämän paikka? Itsellä kun kävi niin, että kun ensimmäisen kerran menin wonderlandiin (sitä ensin sen kummempia suunnittelematta), ympäristöni näytti heti kaverini isovanhempien mökin pihalta! Very Happy Et onks se nyt okei, vai pitäiskö luoda ihan oma? Tuntuu ainakin ajatuksena jotenkin helpommalta, että ympäristö on valmiiksi mielessä, eikä tarvitse käyttää keskittymistä ja energiaa ympäristön mielessä pitämiseen, kun tulpakin jo tuottaa ajoittain hankaluuksia.

Tuo paikka on sellainen ympäristönä, jossa viihdyn omastakin kesämökistä haaveilevana, erittäin paljon. Mökki järven rannalla kauneimman Suomen luonnon keskellä, oma ranta laitureineen ja veneineen sekä rantasauna, ympärillä metsää tarvottavaksi ja niin edelleen. Ja sinne tulpakin ilmestyi, muistaakseni, pienen odottelun jälkeen ilman ongelmia, vierelleni laiturin reunalle istuskelemaan.

Mä pyydän jo anteeksi valmiiksi kaikilta, jotka tämän homman ottavat enemmän tosissaan kuin minä. Mun ei ole tarkoitus, ei todellakaan, loukata ketään, väheksyä tai pilkata tämän johdosta! Kaikki tehköön, mitä tykkäävät, ei ole multa pois. Smile Itsellä vain hieman vaikeuksia uskoa ihan kaikkea, esimerkiksi miten tulpan oikeasti voisi alkaa näkemään ja tuntemaan toisen ihmisen lailla (näin olen siis ymmärtänyt voivan joidenkin mielestä tapahtua, saa korjata jos olen väärässä) ja itse nyt enimmäkseen "läpällä" puhtaasta kiinnostuksesta tulpan luomisen onnistumiseen kokeilemaan ja uudelleen luomaan tulpaa.


Viimeinen muokkaaja, univaje pvm Ma 06 Maalis 2017, 14:35, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
ClianthaMiura

avatar

Viestien lukumäärä : 175
Join date : 27.10.2014
Ikä : 20

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   To 02 Maalis 2017, 03:06

Meillä wonderlandissa on ollut aiemmin irl paikkoja ja sanosin et siitä on vaan hyötyä Very Happy Visualisoiminen on monesti paljon helpompaa ku on nähny fyysisen version siitä mitä kuvittelee. Tulpan luominen irl henkilöstä on ei-suositeltavaa varmaan lähinnä tulpan tunteiden ja identiteettikriisiriskin takia mutta wonderlandilla kun ei ole (toivottavasti ainakaan) omia ajatuksia niin eipä siinä mitään sitten Very Happy

Täysi imposetus eli tuo oikeasti näkeminen ja tunteminen on yleensä aika harvinainen taito jota kaikki ei edes pysty tai edes yritä tai halua saavuttaa, itseni mukaan lukien. Mutta olen kyllä joutunu toteamaan et kyl se aika mahdollista on koska tunnen kihelmöintejä tulpien kosketuksesta ja Desmondin yleensä jopa haistan kuin se olisi fyysinen jos se seisoo tarpeeksi lähellä xD Kyse on vain aivojen "huijaamisesta" uskomaan että haistaa/tuntee/näkee jne, eli oikeastaan hallusinaatio.
(Lähden sivuraiteille hupshups tykkään selittää köh)

Mut tervetuloa takaisin! Very Happy Oikeastaan on ihan hyväkin että lähdet kiinnostuksella ja skeptisyydellä kokeilemaan etkä vain sokeasti usko kaikkea sunny arvostan

_________________
{Desmond}   21.04.2014
<L>   05.05.2014
[Nevira]   14.12.2014
|Misa|   05.12.2015
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
univaje



Viestien lukumäärä : 14
Join date : 07.08.2015

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   To 02 Maalis 2017, 16:17

Jee, kiitos ClianthaMiura kivasta kommentista! Smile Joo, mä tosiaan olen vähän sellainen "pic or it didn't happen" -tyyppi Very Happy Mutta nyt sitten otetaan asioista selvää Wink

Ja okei hyvä, ettei ainakaan tarvitse väkisin lähteä wondua muuttelemaa! Mä tänään kun junassa yritin visualisoida (apua, hirveen hanakala tämä tulpasanasto! Mulla täytyy olla se sanasto samalla auki toisessa välilehdessä aina kun kirjoitan, kun asioiden ilmaiseminen on kuitenkin paljon yksinkertaisempaa ja muille, ainakin mun tapauksessa, ymmärtää, kun käyttää oikeita termejä Very Happy ) tulpaani ihan vain harjoitellakseni koko hommaa, mietin jotenkin wonderlandin yksinkertaistamista. Esimerkiksi niin, että aina kun menisi wonduun, istuisi bussissa tai junassa tulpaansa vastapäätä ja voisi siinä helposti keskustella ymsyms. En tiedä miten toimisi, tai toimisiko ollenkaan, mutta täytyy kokeilla joskus. Kun toisaalta se kesäillan auringonlaskussa laiturilla istuminen on kuitenkin aika jees Very Happy

Aloitin siis visualisoimisreenit ihan sillä, että eilen illalla/yöllä nukkumaan mennessä ainakin YRITIN ottaa mukavaa asentoa ja ihan vain visualisoida tulpaa seisomaan eteeni kasvot minuun päin. Mulla oli tosi pahoja keskittymisvaikeuksia, en saanut tulpaa oikein "mieleni silmien eteen" melkein ollenkaan, saatikaan sitten pysymään siinä. Eniten ehkä haittasi asento, kun silmät sulkiessakin tiedostin olevani huoneessani vaakatasossa, mikä taas olisi ihmiselle täysin mahdoton asento seistä! Very Happy Kun siis yritin ensin kuvitella sen huoneeseeni seisomaan. Koko homma meni sitten niin katkonaiseksi ja pyöriskelyksi vain, että jossain vaiheessa päätin vain luovuttaa (vai nukahdinkohan vain kesken, en ole varma).

Tänään jatkoin tosiaan junassa seisoskellessani, mutta eipä se kovin selkeästi muodostunut silmät kiinni silloinkaan. Ihan kuin mulla olis mielessä sen ulkonäkö JOTENKIN (kasvot tosi epäselvät), vaatteet ymsyms, mutta silti en saisi oikeasti visualisoitua sitä "mielen silmieni eteen". Pitänee kun kotikotiin pääsen tästä, kaivella kuva jostain ja palautella mieliin, että mitä pitäis edes yrittää nähdä Very Happy Tosin luulen, että täytyy ihan piirtää se kokonaan uudestaan, vanha kuva kun on tosi huono, jos sen avulla pitäis esimerkiks ne kasvot pystyä yksityiskohtaisesti visualisoimaan. Palatkaamme siis harjoituksiin tänään illalla!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
univaje



Viestien lukumäärä : 14
Join date : 07.08.2015

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   To 02 Maalis 2017, 21:47

Tilanneupdate: kuvaa ei löytynyt :/ Ei muuta kun sit vaan ulkomuistista piirtelemään.

Mä halusin vähän kirjottaa auki (enimmäkseen ehkä itselle, ja sit jos jollain on jotain vinkkiä, miten helpottaa, kehittää tai viedä eteenpäin tulpaan soveltaen niin antaa ihmeessä tulla) omaa "historiaa" visualisoimisen saralla, kun jonkun verran on sellasta tullut tehtyä. Että kun visualisoiminen tuntuu nyt niin hankalalta, niin kirjoitan siitä sitten itse tekemisen sijaan Very Happy

Pienempänä hoidin aina kaikenlaisia mielikuvituseläimiä, enimmäkseen oli hevosia ja koiria. Varsinkin mielikuvitushevoset oli kova juttu kavereiden kanssa ala-asteella, niitä sitten kaiken maailman pusikoissa rymyten hoidettiin ja ratsastettiin. Silloin en kyllä niinkään koettanut "nähdä" eläimiä, kunhan huidoin menemään aivan kuin siinä olisi jokin, jota hoitaa.

Nykyään sit sellaset, joita teen todella paljon, on ensinnäkin kaikenlaisten tilanteiden kuvitteleminen päässä ja keskustelujen käyminen mielessä satunnaisten ihmisten kanssa. Mä linkkaan tähän yhdeltä keskustelupalstalta yhden kommentin (jos onnistun), se oli ihan just niin kun mä olisin kirjottanut! En vaan itse osaa pukea sitä nyt niin hyvin sanoiksi, kuin tämä kommentin kirjoittaja oli osannut.

http://www.tiede.fi/keskustelu/57093/ketju/tulpa
Tuossa tuo keskustelu, kannattaa lukea muutenkin, mutta erityisesti nyt nuo kommentit 9/17 ja 10/17. Just toi, että käyn mielessä tulevia tai jatkan menneitä keskusteluja (tai keksin vaihtoehtoisia kulkuja, tai ihan vain selitän jotain asioita jollekin, yleensä kaverille) ja että pääpaino on mun "puheella" (en sentään ääneen juttele) ja vastapuoli joko vain kuuntelee tai sitten vastailee ainakin paljon lyhyemmin.

Ja musta tuntuu, että ainakin sitten jos visualisointi alkaa kehittymään ja oikeasti hahmot kunnolla hahmottumaan (mikä sit on kunnolla, hankalaa kun en sitäkään osaa sanoa Very Happy ) niin pelottaa, että alkaa mieleen tupsahtelemaan ihan tahtomattakin muitakin hahmoja. Esimerkiks kun nyt oon lukenut muutamia tulpapäiväkirjoja ja esimerkiks demi.fi ja hevostalli.net novelleja ja alkanut niiden kaikkien tulpien ja henkilöiden ulkonäöstä muodostamaan mielikuvia, niin mitä jos en pystykään pitämään vain oman tulpan ulkonäköä mielessä, vaan se alkaa näyttämään milloin keneltäkin tai muiden tulpat juoksentelemaan pitkin mun wonderlandia! Very Happy

Tavallaan just toi oman mielen "hallitseminen" tai se, mitä yrittää visualisoida, tuntuu tosi vaikealta tällä hetkellä. Esimerkiks kun yritin sitä juna/bussi -wonderlandia kokeilla ja kuvittelin itseni rautatieasemalle laiturille aluksi odottamaan junaa, maisemat, kasvillisuudet, rakennukset ja kaikki vaan vaihtuili mun ympärillä ja välillä olin ihan jossain muualla (esimerkiks keskellä viidakkoa, joka olis mun yhden toisen tulpa-aihion wonderland... Ei ollut siis tarkoitus edes suunnitella useita yhtäaikaa, mutta tuli vaan niin hyviä "ideoita" tulpiks, että oli pakko kirjoitella niitäkin ylös...)

On myös alkanut ajatuksena tuntumaan hassulta tavallaan päättää itse tulpan luonne ja persoonallisuus. Hassua, koska aluksi olin ihan "lol, tulpat on vaan mielikuvituksen tuotetta, miten ne muka pystyis itsenäiseen toimintaan", ja nyt tuntuu siltä, että tulpan pitäisi itsensä saada "päättää" ja olla sitä mitä on... Laughing Vaikka se kaiketi onkin se juttu onnistumisen kannalta, persoonallisuuden suunnitteleminen nimittäin, koska tulpa kuitenkin ON vain oma, mielessä luotu ja kuvitteellinen hahmo...

Tää oli taas nyt aika tällasta vapaata pohdiskelua. Olis mahtavaa, jos joku lukis ja vaivautuis ehkä jopa ottamaan kantaa noihin juttuhin, mitä tuossa nyt pohdiskelin ja mitkä on epäselviä!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
ClianthaMiura

avatar

Viestien lukumäärä : 175
Join date : 27.10.2014
Ikä : 20

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   Pe 03 Maalis 2017, 00:03

{Tulpan ja mielikuvituskaverin merkittävin ero on varmaan just itsenäisyys Very Happy En pidä itteäni kuvitteellisena fiktionaalises mieles, mut kuvituksen tuotteena muuten äh vaikee selittää...}

Köh mie taas vastailen koska oon ollu tosi pitkään ainoa joka täällä kirjottelee aktiivisemmin.

Toi vaihtelu ja heittely ja kaikki on aika normaalia, ei meilläkään oo wonderlandissa kaikki asiat kiveenhakattuja, esim keittiön järjestys vaihtelee. Joskus on jääkaappi nurkassa ja joskus sen tilalla on muita kaappeja, jne. Suurinpiirteinen järjestys pysyy nyt mut kyl muuten vaihtelee. Luulen et varsinki aluks ku ei oo tottunu kuvitteleen jotain tiettyä paikkaa paljon niin saattaa heitellä vähän muuallekki Very Happy

Ja mitä toi Desu yritti tossa selittää on et vaikka tulpa onki eräänlainen mielikuvituskaveri se on kuitenki itsenäinen. Tulpan luonnilla tavallaan sallii aivojen rakentaa toinen erillinen luonne ja/tai tietoisuus jo olemassaolevan sisään ja vahvistaa sitä ja tavallaan luoda sen itsenäisyyden mikä tulpan erottaa tavallisesta mielikuvituskaverista jota itse liikutellaan Very Happy Itselle tulpa muistuttaa nykyään tavallaan "hallittua psykoosia", koska tiedän että se on itseni luomaa ja että tulpa ei ole olemassa kuin pääni sisällä, mutta tulpista on muuten tullut itselle hyvinkin todellisia henkilöitä. Tässä kolme vuotta kuitenkin jo niitä kattellut ja huomannut niiden aina vain erkanevan omista ajatuksista ja kehittyvän Laughing Alussa olin sitä mieltä ettei tulpa voi olla tällä lailla itsenäinen. Kuulostaa ehkä hullulta mutta niinhän tämä koko juttu vähän onkin. Ei oo kuitenkaan tarkotus yrittää säikytellä tai mitään :'D Englanninkielisellä foorumilla on aiheesta paljon tiede- ja psykologiahenkistä keskustelua joka tältä sivustolta vähän uupuu.

Teen tota itsen kanssa keskustelua joskus omien hahmojeni kanssa ku kirjotan tai keksin sarjakuvaa, tai joskus muuten vaan Very Happy Tuohon linkkiin liittyen.

Visualisointia ja ehkä wonderlandinkin samanlaisenapysymistä voi helpottaa piirtämällä ja/tai kirjoittamalla siitä. Kirjoittaminen on ainakin hyvä keino itselle kun ympäristöjä miettii, asiat tuntuu muistavan helpommin kun ne kirjoittaa ajatuksen kanssa ylös.

Tulpan luonteen ja ulkonäön voi toki itse suunnitella ja se saattaa olla helpompaakin joillekin. Sitten onkin tulpakohtaista että muuttuuko se siitä itse myöhemmin. Desmondille loin monen monta luonteenpiirrettä joita en kaikkia nykyään edes muista ja tietynlaisen ulkonäön. Se oli silloin kettu. Meni muutama päivä puhumisen "oppimisen" jälkeen kun se ilmoitti haluavansa ihmismuodon. Luonne ei nykyään vastaa juuri ollenkaan suunniteltua ja ulkonäkökin on muuttunut vielä ihmiskehon hankkimisen jälkeen ja kettumuodosta on jäljellä enää vain häntä Laughing L on tulpista ainoa joka ei ole paljoa muuttanut sille asetettua ulkonäköä, eikä haluakaan. Sen luonne on hieman muuttunut mutta pysynyt pitkälti samanlaisena. Meen taas aika paljon sivuraiteille tän kanssa mut oon aika huono pysymään aiheessa ku kirjotan pitempiä juttuja Very Happy Mutta jokatapauksessa, tulpalle ei ole pakko itse keksiä mitään, jos ei halua. Tärkeintä on että tulpalle puhuu ja antaa huomiota ja niin pois päin Smile

_________________
{Desmond}   21.04.2014
<L>   05.05.2014
[Nevira]   14.12.2014
|Misa|   05.12.2015
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
univaje



Viestien lukumäärä : 14
Join date : 07.08.2015

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   Pe 03 Maalis 2017, 02:45

No mut hei tosi jees, että sä vastaat! Smile Ja apuaa, ihana Desu, oikeesti oot ihan mun lemppari! Very Happy Itseasiassa sun, ClianthaMiura, tulpapäivistä mä tässä enimmäkseen olenki lueskellut (tänään sain luettua kokonaan). Ois kivaa myös vaihtaa ajatuksia tulpailusta vähän enemmänkin ja siitä mä laitoinkin sulle jopa yksityisviestiä!

Toi wondun kirjottaminen onkin tosi hyvä idea, kiitos! Vois lähteä siitä vaikka liikkeelle, jotenkin kun on kova hinku jollain tavalla saada tätä hommaa eteenpäin, mutta samalla tuntuu etten osaa tehdä oikein mitään: en visualisoida enkä edes piirtää enää! Razz
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
univaje



Viestien lukumäärä : 14
Join date : 07.08.2015

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   La 04 Maalis 2017, 02:28

Ei hitto mä oon nyt innoissani! Siis väsyttää aivan kamalasti, mutta pakko kirjottaa nyt ylös kun vielä muistaa, mitä kaikkea just tapahtu!

Forcettelin siis äsken pitkän tovin ja se tuntu jopa aika helpolta! Tai siis, toki on vielä paaaljon kehityttävää, mutta pystyin keskittymään tosi paljon paremmin kuin ennen. Tuntui suurimman osan ajasta, etten oikein ollut "sisällä" siinä ympäristössä, vaan näin sen edessäni.

Oltiin nyt siis siellä mun kaverin isovanhempien mökin ympäristössä, alussa kävelin laiturille ja istahdin odottamaan, kuten tänään (tai eilen oikeastaan) aikaisemman forcetussession aikana tulpalleni lupasin. Hetken siinä katseltuani ympärilleni tulpa tupsahti jostain viereeni istumaan. Höpöttelin (mielessäni) aikani sille jotain kuulumisista, kysyin myös sen kuulumisia, mutta ei pahemmin vastausta kuulunut Very Happy Jossain vaiheessa se hävisi siitä mun vierestä ja ilmestyi mun taakse seisomaan. Menin makaamaan laiturille ja pyysin sitä laituria taputtamalla istumaan takaisin viereeni, mutta nousin sitten itsekin ylös, kun ei se selvästikään herralle sopinut. Ehdotin, että lähdettäis kävelemään ja katselemaan vähän lähimaastoa, ja seuraavasta olin erittäin shocked ja lopulta myös meinasin revetä riemusta ( Very Happy ) nimittäin: sain ehkä vastauksen?? Tai ainakin oletan, että se on tulkittavissa tulpan vastaukseksi. Nimittäin ehdotukseni "mentäiskö vähän käveleskelemään?" jälkeen ensimmäinen ajatus oli että "mutta sullahan ei ole kenkiä" mikä oli totta, koska olin kuvitellut itseni laiturille villasukkasillani, ja tosiaan tuo ajatus tuli päähän ennen kuin ehdin asiaa itse ajatella. Sanokaa nyt fiksummat mielipiteenne asiaan myös! Very Happy

Käveltiin sitten hiekkatietä edestakaisin ja samalla mä pälpätin ihan kaikesta, mikä vaan tuli mieleen. Tuollaisia samankaltaisia kommentteja tuli toinenkin (ainakin), kun selitin jostakin ja tulpa (oletettavasti) tokaisi, että "no sä ainakin puhut paljon". Tosi vaitonainen se (vai pitäiskö sanoa jo hän!) kyllä enimmäkseen oli silti.

Mutta jotta nyt ei kuulostais, että koko sessio olis tosi hyvin mennyt, niin valitetaan myös vähän! Eli hankaluudeksi osoittautui kaikkien aistihavaintojen pitäminen "hallinnassa" yhtä aikaa oli tosi vaikeaa (ts ei onnistunut)! Eli siis esimerkiksi jos keskityin siihen, miltä siinä soratiellä crocksit jalassa käveleminen (ainniin, crocksit löyty tulpan ohjeistamana mökin kuistilta!) tuntui, en pystynyt samalla keskittymään esimerkiksi kevyeen tuulenvireeseen, tulpan näkymiseen sivusilmällä, tämän askelten ääniin tai mihinkään muuhunkaan oikeastaan. Jos katsoin jalkoihini, näin vain itseni, tien ja tunsin&kuulin (ainakin vuorotellen jos en yhtäaikaa) askeleeni.

Kamala, kun olen huono selittämään Very Happy Muuta ei oikeastaan tapahtunut, kesken paluumatkan takaisin mökille tulpa vain katosi viereltäni. Jännä oli myös se, miten se tapahtui: pystyin edelleen visualisoimaan hänet vierelleni kun käänsin katseeni siihen, missä hän hetki sitten oli ollut, mutta eteen katsoessa en enää "tuntenut" vierelläni kävelevän ketään kuten hetki sitten. Päätin sitten itsekin, että saa riittää tältä erää (vaikka meidän piti mennä katsomaan mökkiin sisään sen parvea vielä :c ) ja vois tästä seuraavaks yrittää alkaa nukkumaan... Very Happy
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
ClianthaMiura

avatar

Viestien lukumäärä : 175
Join date : 27.10.2014
Ikä : 20

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   La 04 Maalis 2017, 03:24

Awwww ihana Very Happy köh minä täällä taas
Mut kyl mun mielestä kuulostaa tulpan vastauksilta Very Happy Varsinki kun itsekin innostuit siitä.

Meilläkään ei oikein onnistu tuo kaikkien aistien hallinnassa pito, yleensä keskityn lähinnä vaan näköaistiin ja jonkin verran kuuloon kun menen kunnolla wonderlandiin koska oon ollu sen kans nyt viimeaikoina niin laiska et en ole jaksanut alkaa elävöittää sitä, joskus pari vuotta sitten oli tuntoaisti suht hanskassa mut se vähän unehtu Very Happy Pitäis muistaa harjotella mutta eähh, joku päivä Laughing

_________________
{Desmond}   21.04.2014
<L>   05.05.2014
[Nevira]   14.12.2014
|Misa|   05.12.2015
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
univaje



Viestien lukumäärä : 14
Join date : 07.08.2015

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   Ma 06 Maalis 2017, 11:21

Mitään superihmeellistä ei tässä nyt ole tapahtunut, kunhan olen iltaisin aina karannut wonderlandiin tulpalle juttelemaan. Yksinpuhelua enimmäkseen, mutta kyllä sieltä jonkin tasoista vastausta aina välillä tulee, vaikkei tulpa selkeästi "sanoisikaan" mitään. Tavallaan, että se on asioista jotakin mieltä ja aistin sen, vaikka se ei sitä ääneen sanokaan.

Jostain täältä luin vinkin, että vois esimerkiksi simsissä luoda wonderlandia sen visualisoimisen helpottamiseksi ja koska sims on rakkaus, päätin kokeilla. Auttaa huomattavasti, kun suunnittelee esimerkiksi rakennuksen sisuksen, huoneet ja sisustuksen ennen forcettamisen aloittamista! Very Happy Ihan en siitä sellaista saanut simsin rajoittuneisuuden takia, kuin olisin halunnut, mutta täytyy vielä piirtää kartta siitä lopullisesta ympäristöstä tueksi.

Olen vähän yrittänyt udella, että mikä tulpan nimi mahtaisi olla. Oikeastaan jo ennen visualisoimisharjoituksien ja forcettamisen aloittamista mietin, että mikä olisi nimi, jolloin päähäni ilmestyi nimi "Mikael", siis jo ennen tulpalle juttelemista. Luulen sen olevan nimi, jonka silloin joskus vuosia sitten suunnittelin tämän tulpan nimeksi ja myös uskon tuon olleen merkki, että se on ihan hyvä edelleen. Tai viimeistään siinä vaiheessa varmistuin, kun halusin luoda simin mahdollisimman paljon hänen näköisekseen ja lopuksi kysyin, että laitetaanko nimeksi nyt se Mikael, niin vastaus kuului, että "joo joo, johan mä olen monta kertaa niin sanonut" Very Happy

Voisin nyt siis vaikka esitellä Mikaelin tähän ja kirjoittaa auki luonteenpiirteet, jotka hänelle siminluonnissa valitsin. Hirveästi en tosiaan ole halunnut suunnitella persoonallisuutta etukäteen, haluan antaa mahdollisimman "vapaat kädet" olla sellainen kuin haluaa!

~ Mikael ~

[No onpas nyt hieno..] Hei, äläs nyt! Very Happy

Ulkonäkö:  En ihan saanut sellasta, kuin olen ajatellut, joten joka tapauksessa täytyy piirtääkin vielä. Hiukset esimerkiksi ei ole tarpeeksi kerrostetut ja takaa liian pitkät. Ja tuo nahkatakin selkämys, noh... Ei ihan Mikaelin tyyliä Very Happy  Muutenkaan en ole oikein saanut päätettyä, että onko Mikaelin takki nahka- vai farkkutakki, mutta musta kuitenkin. Ja jos se on nahkaa, ei ihan tuon mallinen sitten, kuin tuon simin päällä nyt.

Luonteenpiirteet:
(kuvat vissiin aukeaa oikealla napilla klikkaamalla ja valitsemalla avaamisen uudessa välilehdessä)


No ensinnäkin, Mikael on loner ja shy eli vähän yksinäinen susi ja ujo, ellei seura sitten ole tosi tuttua jo ennestään. Voisi kai myös sanoa introvertiksi. Ei halua kuitenkaan kokonaan eristäytyä ja kaipaa seuraa jossain määrin, mutta seuran täytyy olla tuttua ennestään (ainakin jotta tuntisi olonsa mukavaksi).

Insanen valitsin kuvauksen perusteella (karkeasti suomennettuna: "vastaa elämän tapahtumiin ennalta-arvaamattomasti.  Sanoo mitä haluaa, tekee mitä haluaa ja pukeutuu miten haluaa, jopa vaikka siinä ei olisi muiden mielestä mitään järkeä"). Mun mielestä toi itse piirre ("insane") on vähän tyhmä, koska ei (taas, mun mielestä ainakaan) vastaa yhtään kuvausta, ainakaan jos sen suomentaa (sanakirja.org tarjoaa hullua, mielenvikaista, mielipuolta, pähkähullua ja mielisairasta). Ja IMO omana itsenään olemisessa ei ole mitään mielisairasta Laughing  Tottakai siis tajuan, että tuohon kuuluu myös se, ettei välttämättä aina ole ihan tahdikas, hienovarainen tai tilannetajuinen sanomisiensa ja tekemisiensä kanssa, mutta silti. Kiinnostais myös, jos jollain olis tietoa, että mikä tuo "insane" on sims 3:ssa suomeksi?

Sit noi kaks viimeistä ei niin kovia selittelyjä kaipaakaan, eli Mikael myös Loves outdoors eli tykkää olla ulkona ja liikkua luonnossa sekä on Light sleeper eli kevytuninen. Enemmänkin sanoisin Mikaelin olevan "insomniac", mutta tuo on tarpeeksi lähellä.  Rolling Eyes


Siinä nyt teille jotain hänestä, lisää tulee, kunhan mullekin paljastuu uusia puolia!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
univaje



Viestien lukumäärä : 14
Join date : 07.08.2015

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   Ma 06 Maalis 2017, 15:38

Heh, mä nyt spämmään ihan huolella, mutta kaipa se mun omassa päiväkirjassa on ihan sama! :p

Eli siis, piti vaan kirjotella taas yhdestä hankaluudesta, joka on ilmennyt forcettamisessa. Kaipa voin sanoa, että forcettamisessa. Mutta siis tarkemmin, silloin kun menen wonderlandiin. Kun mä haluaisin aina, että tulpa itse "ilmestyis" mulle, eikä niin, että itse aktiivisesti visualisoisin sen [Hei c'mon, älä aina sano "sen"!], no anteeks, HÄNET, joten yritän siis pitää aina mielen mahdollisimman "rentona" ja olla pakottamatta yhtään. Silti meinaa aina käydä niin, että kuvittelen HÄNET (onks nyt hyvä? :'D) johonkin. Tai ainakin tuntuu, että teen sen itse, nyt tässä kirjoittaessa aloin miettimään, että mitä jos itse vain työnnän Mikaelia pois luullessani itse päättäneeni hänen menemisistään  Shocked 

Mutta siis tuohon liittyy myös se, että sillon kun Mikael pompsahtelee wonduun (mun mielestä) vaan siks, että tiedän miltä hän näyttää (hänin käyttämien on jotenkin kauheen kökköö :Dd) ja on mun mielessä, niin en useinkaan tunne hänen olevan "läsnä". Tai vertaan kyllä siihen ekan forcetuskerran fiilikseen, ja en tiedä voiko olla muunlaisiakin tuntemuksia tästä tulpan läsnäolosta, mutta kaikenkaikkiaan eniten kaivelee se, etten tiedä, miltä minkäkin "pitäisi tuntua" tietääkseni sen olevan "aitoa". Luultavasti siis on yksilöllistä jnejne mutta kuitenkin...
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
univaje



Viestien lukumäärä : 14
Join date : 07.08.2015

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   Ti 14 Maalis 2017, 22:53

Päässyt kirjoitusinto vähän hiipumaan, kun ei ole mitään kummallista forcetellessa tapahtunut. Voisi vähän aktivoitua siinäkin hommassa, vaikka siis, en mä mitenkään toivottoman epäaktiivinenkaan ole ollut. Ainakaan omalla mittapuulla Very Happy Muutamaa kertaa siis mahtuu viikkoon, mutta ne on aina iltaisin jo sänkyyn mentyä, kun piipahdan (aina ihan hullun väsyneenä) wonderlandissa Mikaelille juttelemassa. Ja yleensä olen sitten nukahtanut kesken kaiken, kerran jopa ihan sänkyyn siellä "mökissä" Very Happy 

Mulla on vähän ikävä sitä ensimmäisen forcetuksen fiilistä, ne Mikaelin vastaukset oli niin selkeitä ja läsnäolo aistittavissa muutenkin, vaikkei aina tulpaa nähnytkään. Edelleen Mikael on tooodella harvasanainen, lähinnä vastaukset ovat, silloin kun tosi harvoin niitä tulee, ihan vain muutaman sanan mittaisia korkeintaan, useammin pelkästään tunteita tai ajatuksia.

Kerran oli ihan sulosta, kun ["Ihan"... Rolling Eyes ]- Hei vaan sullekin! Very Happy Siis kun menin wonderlandiin tooosi huonolla fiiliksellä ja itkien avauduin yksinäisyydestäni, niin ei Mikael mitään taaskaan sanonut, mutta se kietoi kätensä mun ympärille ja piti siinä hetken. Sitten mentiin mökkiin ja se keitti meille teetä! Very Happy <3 Halaaminen ei tosin tuntunut miltään, liekö edellisestä irl-halistani niin kauan, etten enää muista, miltä se tuntuu, vai mikä oli.

Muttaa tosiaan, vois ottaa asiakseen forcetella päivisinkin nyt, ettei aina jäis hommat kesken..  Laughing Ja nytkin taidan seuraavaksi painua wonderlandiin ennen unille menoa.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
univaje



Viestien lukumäärä : 14
Join date : 07.08.2015

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   Ke 05 Huhti 2017, 01:36

Blaah, ehkä parasta mitä voit tehdä sen lisäks vielä että kaikki muutenkin tuntuu kamalalta, on varmaan siihen päälle vielä riitaantua tulpansa kanssa... Rolling Eyes

No okei, mä en tällä hetkellä tiedä, että kuinka pahasti asiat oikeasti on. Tulparintamalla siis. Tästä välikohtauksesta nimittäin on nyt joitakin päiviä aikaa, enkä ole aktiivisesti forcetellut piitkään aikaan muutenkaan, en edes nyt lähtenyt selvittämään asiaa. Vaikka olis ehkä pitänyt. Ei olis meinaan varaa menettää sitä ainoata, joka mun kanssa edes joskus hengaa. Koska sillä ei ole muutakaan vaihtoehtoa xD

Mutta siis niin. Mikael on tehnyt satunnaisesti sellasta tässä hiljaiselon aikana, että se on tullut (nukkumaanmenon aikaan, kun olen maannut sängyssä unta odottelemassa) sängyn reunalle istuskelemaan seuraksi, ei koskaan mitään (tuttuun tapaansa) sanoen. Ja jos jotain kommunikaatioo on, edelleenkin se menee niin, että mä puhun tai ajattelen sille ja pystyn "aistimaan" sen tunnetilat ja vähänku lukeen sen ajatukset. (Pitäs varmaan alkaa ahkeroimaan tuon puhumisasian parissa...)

No, niin se tosiaan teki tälläkin kertaa. Tuli siihen mun jalkopäähän istumaan. Mulla on viimeaikoina ollu vähän hankalaa ajatuksieni kanssa, siis hankalampi vaihe taas kun yleensä. Koulu stressaa, koulupäivien hupeneminen (ja se, että pitäs olla valmis työssäoppiin/töihin menemiseen) stressaa, tuntuu etten osaa mitään. Yks ihminen koulussa pyörii mun päässä, niiden kaikkien koulujuttujen ohella, mun päässä ihan 24/7. Mun sisällä on ihan kamala tunteiden sekamelska ja mylläkkä, josta en oikein itsekään ota selvää, enkä sen takia pysty kamalasti muuta ajattelemaan tai keskittymään esimerkiksi siihen forcettamiseen. Tai tiedän, etten pystyis, en meinaan oikein ole jaksanut yrittääkään.

No sitten Mikaelin suunnalta tuli tällainen "tuomitseva" tuntemus/ajatus, hän moitti vähän siitä, kuinka mun mielen valtaa ihan muut asiat ja henkilöt niin, etten hänen kanssaan ehdi vuorovaikuttamaan ollenkaan. Sävy ei ollut mitenkään provosoiva tai syyttelevä, ennemminkin toteamus vain. No mutta, mä en todellakaan ole mikään kylmähermoisuuden ruumiillistuma ja lisäks stressi ja ahdistus saa mut käyttäytymään vielä tosi paljon enemmäni äkkipikaisesti ja suuttumaan ihan olemattomuuksista ja niinpä tavallaan vähän räjähdin sille sit aiheesta... Tiedän, että olin ihan epäreilu, eihän se ole kenenkään muun kuin mun syy vaan, että on paha olla. Eikä sitä sillon pitäs purkaa muihin.

Vaahtosin siitä, kuinka en voi tunteilleni mitään ja että jos voisin, todellakin tekisin jotain, koska ei tämä mustakaan ole hauskaa. Se vaan istu siinä hiljaa ja tuijotti toiseen suuntaan. Yritin vähän hillitä itteeni, pyysin anteeks ja kysyin, josko voitas puhua aiheesta joskus kun on vähän parempi mieli. Siinä vaiheessa se ei kuitenkaan enää oikein ollu yhteistyöhaluinen, mikä on ihan ymmärrettävää. Se vaan nousi ylös, kohautti olkiaan päin katsomatta ja lähti pois. Lohduttelin sitten itseäni sillä, ettei se KAI mitenkään ihan hirveän verisesti loukkaantunut, mitä tulee niihin viboihin, mitä mä siitä sain sillon. Enemmänkin se oli silleen neutraalisti "ihan miten vaan" mutta samalla vähän "no kiva kun noin mielelläs juttelet mulle".

Saa nähdä, että onko mulla enää mitään asiaa wonderlandiin. Siellä siis se mökki (en mä muista, että oonko siitä kuinka selitellyt aikasemmin) on se, mihin oon aina mennyt Mikaelia treffaamaan, mutta se pitää ovea aina lukossa ja ainoan avaimen tosiaan annoin sille itselleen, koska senhän se paikka vähän niinku on. Noh, kaipa tässä joskus, MAHDOLLISIMMAN PIAN, pitäis käydä koputtelemassa ovella ja koettaa hieroa sovintoa..

Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
univaje



Viestien lukumäärä : 14
Join date : 07.08.2015

ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   La 08 Huhti 2017, 19:47

Taas on fiilis niin BLAAAH, siis aivan äärimmäinen turhautuminen jälleen käynnissä  Rolling Eyes

Tulparintamalla kaikki on taas hyvin. Tuon edellisen kirjotuksen jälkeen säntäsin sit kuitenkin heti wonderlandiin ja tadaa, en joutunut kauaakan odottamaan kun Mikael liittyi seuraan :3 Hän myös oli poikkeuksellisen puheliaalla tuulella, varmaan kompensoi omaa "olen kaikin tavoin niin väsynyt, etten yksinkertaisesti jaksa avata suutani" -fiilistä. Olin siis opiskelukämpillä ja olisin voinut myös puhua ääneen, niin kuin siellä yleensä teenkin, mutta sillon lähinnä vain makasin selälläni wonderlandin nurmella ja nautin helpotuksen tunteesta, kun toinen anteeksipyyntöihini edelleen vain kohautteli olkiaan ja ilmeisen rehellisesti totesi, etteipä tuo niin haittaa.

Mutta sitten tämä rintama, joka myös elämänäni tunnetaan... Nojaa, viimeks jo aika paljon tällä hetkellä vaivaavista asioista avauduinkin. Tällä hetkellä siinä kuitenkin turhauttaa se, kuinka mulla ei ole mitään tekemistä. Koulussa täytyy käydä enää about kerta viikkoon, jos sitäkään, eikä mulla niin hirveästi ole kavereita. Ainakaan sellaisia, joilla olis aikaa (tai, köh, halua, niinku mä itse epäilen) nähdä ja hengata edes kerran viikossa, mielellään tietty paljon useamminkin. Tämänkin viikonlopun toivoisin jo vain loppuvan, koska mulla on niin TYLSÄÄ. Ens viikolla sentään pääsee kerran kouluun. Normaalisti tällainen olis tosi jees, laiskat viikonloput mitään tekemättä, mutta kun jokainen päivä viikosta toiseen on tällaista, en jaksa. Lisäks myös ahdistaa, ei oikein mistään syystä taas, ja seura kelpais enemmän kuin hyvin. EDES juttuseura, vaikka sitten ihan vain whatsapissa (niin, etten mä tällä kertaa olis se, joka aloittaa keskustelun/on ainoa joka haluaa jutella), vaikka eniten haluaisinkin oikeasti nähdä ihmisiä.

No joo, tottakai vois hengata Mikaelin kans vaikka siellä wonderlandissa, mutta ei jotenkin siihenkään löydy energiaa. Anteeksi, kaveri  Crying or Very sad Ja sitten olis vielä se, että tarvis piirtämällä saada joku vahvistus sille, että miltä se Mikael nyt ihan oikeasti näyttää, mutta EN OSAA ja ARGH! Koska visualisoiminen on suoraan sanoen aivan anaalista, jos ei pysty ongelmien tullessa vastaan mitenkään katsomaan mistään, miltä se oikeasti näyttää...
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Univajeen tulpaprojekti   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Univajeen tulpaprojekti
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Tulpayhteisö :: Tulpayhteisö :: Päiväkirjat-
Siirry: